Lasten ja nuorten Akaa
Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään jokaisella Akaan alakoululla. Toimintaa tarjotaan perheiden tarpeet huomioiden.
(Aamu- ja iltapäivätoiminta on virikkeellistä ja turvallista toimintaa lapsille ennen koulupäivää ja sen jälkeen. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä, tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan. Mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa.)
Koulupäivän jälkeinen kerhotoiminta
Lasten harrastuksia ja harrastustoimintaa pitää kehittää niin, että perheille jää enemmän aikaa viettää yhteisiä hetkiä.
Koulun tiloja on hyödynnettävä kerhotoiminnan toteuttamisessa yhdessä koulun ja kolmannensektorin kanssa.
(Kerhotoiminnalla on tarkoitus tukea oppilaan päivän kokonaisuutta sekä lisätä hyvinvointia ja viihtymistä koulussa sekä sitoutua harrastustoimintaan. Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista, lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa vapaa-ajan toimintaa. Kerhotoiminnan lähtökohtana ovat koulun ja kolmannensektorin kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Kerhotoiminta mahdollistaa erilaisiin harrastuksiin tutustumisen ja tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden ainakin yhteen harrastukseen läpi koko perusopetuksen. Kerhotoiminnan tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia.)
Ikäihmisten turvallinen ja viihtyisä Akaa
Akaassa ikärakenne on korkea. Meillä on selkeä tarve saada ikäihmisten palveluyksikkö, joka tulee sisältää geriatrisen kuntoutusyksikön. Palveluyksikön yhteyteen tulee suunnitella myös ikäihmisten päivätoimintaa, kriisipaikkoja ja intervallpaikkoja, joilla tuetaan omaishoitajien kotona jaksamista. Näillä toimilla pystytään tukemaan vanhuspalvelulain mukaista kotona asumista mahdollisimman pitkään.
Ikäihmisten neuvolapalvelut tulee säilyttää jokaisessa taajamassa lähellä asukkaita.
Kotihoitoa täytyy kehittää niin, että se vastaa asiakkaiden tarpeita.
Jokaisella ihmisellä on oikeus asua omassa kodissaan, niin pitkään kuin se on mahdollista.
Ikäihmisten harrastusmahdollisuuksia on parannettava entisestään. Terveyden ja kunnon ylläpitäminen, sosiaaliset suhteet ja kulttuuri parantavat elämänlaatua.
Omaishoito
Omaishoidon myöntöperusteita tulee tarkastella. Omaishoitajien jaksamisista tulee tukea tarjoamalla intervallipaikkoja, päivätoimintaa ja kriisipaikkoja. Palvelujen tarjontaa on syytä laajentaa vastaamaan tarvetta.
Tulevaisuudessa omaishoitajien palvelut tulee toimia niin, että omaishoitajat kokevat saavansa riittävästi tukea, jotta jokainen saisi elää omassa kodissaan lähellä omaisiaan mahdollisimman pitkään.
mielenterveys
Henkilökunnan hyvinvointia ja työssäjaksamista on tuettava.
Akaa tarvitsee oman psykoterapeutin auttamaan mielenterveysongelmien kanssa eläviä kuntalaisia. Psykiatrisia sairaanhoitajia on hyvä olla enemmän, jotta alkuvaiheen havainnointi, puuttuminen, avun saanti ja asiakasohjaus voidaan toteuttaa mahdollisen aikaisessa vaiheessa. Toimivat mielenterveyspalvelut tukevat työkyvyn ylläpitämistä ja parantavat elämänlaatua. Vertaistukiryhmiä on järjestettävä tarpeen mukaan.
lähipalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut mm. lasten ja ikäihmisten neuvolapalvelut tulee säilyttää jokaisessa taajamassa lähellä asukkaita. Koululaisten hammastarkastukset on pyrittävä sisällyttää lähipalveluihin.
Yhtenä lähipalvelun muotona toimii kotihoito, jota kehittämällä mahdollistetaan moniammatillisen terveydenhuollon palveluiden saatavuus mm. ikäihmisten, kehitysvammaisten ja lapsiperheiden keskuudessa. Kunnan asukkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti.
esteettömyys
Kunnan palveluja sekä asuin- ja elinympäristöämme tulee kehittää houkuttelevammaksi ja esteettömäksi.
(Esteettömyys mahdollistaa ihmisten asumisen valitsemassaan paikassa ja sujuvan osallistumisen muun muassa työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Esteettömyys on yhdenvertaisuutta ja osa kestävää kehitystä.
Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat.
Esteettömyys merkitsee turvallisuutta ja laatua. Se kertoo ajattelutavasta, oikeista asenteista ja erilaisuuden huomioon ottamisesta. Esteetön ympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella. Esteettömyydessä on yksinkertaisesti kyse ihmisten moninaisuuden huomioonottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa.)
Liikkuva ja kulttuuriystävällinen Akaa
Akaassa on monipuolinen liikunta- ja kulttuuriharrastustarjonta. Seurat ja yhdistykset tekevät hyvää työtä niin liikunnan kuin kulttuurin parissa. Kolmannensektorin tuottamaa liikunta- ja kulttuuritoimintaa tulee tukea.
Akaa ansaitsee kulttuuritoimintaa koordinoivan henkilön, joka huolehtii toimivat verkostot kunnan, kolmannensektorin sekä valtakunnalisten toimijoiden kesken. Auttaa yhdistyksiä tapahtumien järjestämisessä, markkinoinnissa ja tapahtuma-aikojen yhteensovittamisessa tasavertaisesti kaikissa taajamissa. (Annan sanoin: Selväjärkistä ihmistä, eikä mitään oman egon pönkittäjää J)
(Kulttuuritoiminta vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen. On todettu, että aktiivinen kulttuuriharrastus on yhteydessä koettuun terveyteen, hyvän elämän kokemuksiin, sekä pitkään ikään. Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen liitetään myös hyvään mielenterveyteen. Aktiivinen ja vapaaehtoinen osallistuminen kulttuuritoimintaan lisää muun muassa yhteisöllisyyttä, osallisuutta, sallivuutta ja vahvistaa luottamusta. Nämä puolestaan vahvistavat hyvinvointiamme ja vähentävät muun muassa yksinäisyyttä. Lisäksi kulttuurin on todettu tekevän ihmiset luovemmiksi, iloisemmiksi ja aktiivisemmiksi. Yksilötasolla kulttuurikokemukset liittyvät myös parempaan elämänhallintaan.
Liikunta on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liikunnan avulla voidaan hallita stressiä, parantaa unen laatua ja helpottaa nukahtamista. Haastavissa elämäntilanteissa liikunta auttaa vähentämällä ahdistusta ja jännitystiloja. Liikunta tarjoaa myös mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitoon. Säännöllinen liikunta auttaa selviytymään arjen vaatimuksista ja on osa hyvinvointiamme. Liikunnan arvo hyvinvoinnin osatekijänä perustuu siihen, että se muodostaa kivijalan terveelle elämälle ja elämäntavoille.)