

Olen Rämön Harri, ihan tavallisen työläisperheen poika ja olen ylpeä sukujuuristani, jotka ovat syvällä Isänmaan mullassa, myös luovutettuun Karjalaan jääneessä. Toijalaan olen muuttanut v. 1964 Iittalasta. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta. Töissä olen ollut kolmessa vankilassa yhteensä 24 vuotta. Tuosta ajasta olen ollut neljä vuotta sosiaalityöntekijänä Kylmäkosken vankilassa, kahdeksan vuotta koulutus-, kuntoutus ja sosiaalityöstä vastaavana apulaisjohtajana Hämeenlinnan (nais)vankilassa, kahdeksan kuukautta johtajana Vantaan vankilassa ja nyt olen ollut lähes 12 vuotta johtajana Kylmäkosken vankilassa. Ennen vankilaa olin töissä vuosina 1982-1984 Toijalan silloisessa lastenkodissa johtajana (nuoreen opiskelijaan luotettiin) ja 1985-1996 toimin sosiaalityöntekijänä Toijalan sosiaalitoimistossa (tehtäviini kuului päihdehuolto, lastensuojelu, toimeentulotuki ja vanhustenhuolto).
Ylioppilaaksi kirjoitin Toijalan lukiosta vuonna 1977. Vuonna 1984 valmistuin Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta Nuorisotyön tutkinnolta ja 1985 valmistuin samasta opinahjosta sosiaalityöntekijäksi. Vuonna 2007 valmistuin Tampereen yliopistosta Yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena sosiaalityö.
Valtuutettuna olen nyt kuudetta kautta ja tänä aikana olen ollut yhden kauden koulutuslautakunnassa (nyk. sivla), kaksi kautta sosiaali- ja terveyslautakunnassa/perusturvalautakunnassa, kaksi vuotta valtuuston 1. varapuheenjohtajana ja kaksi vuotta tarkastuslautakunnassa. Edellisen kauden olin kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja nyt tämän kauden olen toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtajana. VAO:n valtuuston 1. varapuheenjohtajana olen ollut kaksi vuotta. Kirkkovaltuutettuna olin 16 vuotta ja samaan aikaan olin kaksi kautta nuorisotyön johtokunnan jäsen.
Koulutukseni ja työtehtävieni puolesta olen aina ollut kiinnostunut kaikenikäisten ihmisten sosiaalisista ongelmista ja syrjäytymisestä sekä niiden syistä, niiden ennaltaehkäisystä sekä siitä, miten voidaan lievittää niiden aiheuttamia haittoja. Huolta kannan erityisesti poikien huono-osaisuudesta ja heidän koulunkäyntiin liittyvistä ongelmista sekä lisääntyvästä nuorten varhaisesta syrjäytymisestä yhteiskunnasta.
Tällä valtuustokaudella Akaa on kehittynyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Näillä näkymin olemme myös saaneet taseeseen kertyneen n. 8,5 milj. euron vanhan alijäämän katettua vuoden 2020 loppuun mennessä. Akaa ei ole kriisikunta. Vakaa kuntatalous turvaa parhaiten hyvät palvelut. Akaassa on tehty jo vuosia paljon työtä vakaan kuntatalouden eteen, mutta samalla olemme huolehtineet meidän palveluista sekä elinvoimaisuudesta. Merkittäviä hankkeita tällä kaudella ovat olleet mm. hyvinvointikeskuksen rakentamisen käynnistyminen, Kylmäkosken koulun valmistuminen, päätös Viialan yhtenäiskoulun rakentamisesta, päätös liikuntahallin rakentamisesta, päätös valokuituverkosta, päätös uudesta keskuskeittiöstä, skeittiparkin ja tekojään rakentaminen, Toijalan Sataman elävöittäminen Best Parkin myötä sekä Akaa Pointin teiden rakentaminen. Lisäksi erittäin merkittäviä hankkeita Akaan kehityksen kannalta ovat raakapuuterminaalin rakentaminen, uusien kerrostalojen rakentaminen sekä useiden uusien omakotitalojen ja teollisuushallien/laajennusten rakentaminen.
Mutta työtä jää kyllä myös tulevalle valtuustokaudelle. Tärkeitä asioita ovat mm. tulevat soteen liittyvät kuntatason päätökset, Toijalan alueen kouluverkko, asemanseutujen kehittäminen, Akaan hallinnon palauttaminen ”yhden katon alle” sekä nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja erityisesti syrjäytyneiden/syrjäytymisvaarassa olevien nuorten huomioiminen. Vanhusten palveluita ei myöskään saa unohtaa, vaikka sote lopulta tulisikin. Vakaasta taloudesta huolehtiminen on edelleen tärkeää. Ja katsotaan rauhassa, miten Karhunrahkan osayleiskaava etenee ja tuleeko kaava jossain vaiheessa uuden valtuuston päätettäväksi. Myös Akaan hyvän ja vireän kehityksen jatkumisen eteen pitää panostaa edelleen.
Harrastuksiini kuuluu lenkkeily, punttisali, lentopallo, hyötyliikunta mökillä, lukeminen (Suomen poliittinen- ja sota-ajan historia) sekä musiikin kuuntelu (usein Yötä ja Tapio Rautavaaraa).
Jatketaan edelleen yhdessä työtä Akaan eteen.
Harri