Linkistä voi katsoa ja kuunnella Mika Lohen (vas.) Puheen. Puhe pidettiin seppeleen laskun yhteydessä vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla Riihiniemessä.
Hyvät Toverit!
Olemme tänään täällä Riihiniemen muistomerkillä kunnioittamassa vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistoa. Hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, jossa korona on vaikuttanut jo toista vuotta ihmisten elämään ja toimeentuloon. Eristäytyminen ja erilaiset rajoitukset ovat lisänneet eriarvoisuutta ja syrjäytymistä kaikkialla Suomessa.Terveysturvallisuus on ollut pääpaino hallituksen ja terveysviranomaisten toiminnassa. Terveysturvallisuussuositusten noudattaminen on ollut meidän jokaisen tehtävä, mikä on vaatinut suuriakin uhrauksia monin eri tavoin.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat joutuneet työskentelemään kovan paineen ja raskaan työtaakan alla tehdessään arvokasta työtään kriisitilanteen pitkittyessä. Toiminta on vaikuttanut myös heidän perheidensä elämään ja turvallisuuteen. Kriisin jälkeen olemme kauan tilanteessa, jossa hoidamme koronan aikana syntynyttä hoitovelkaa, jota on kertynyt usealle toimialalle.
Lasten ja nuorten koulunkäynnin ja oppimisen ajan tasalle saattaminen, psyykkisten ongelmien lisääntymisen ennalta-ehkäisy ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen sekä taloudellisen tasapainon saavuttaminen vaativat erityistä panostamista. Hoitojonot niin terveydenhuollossa kuin hammashuollossakin on nopeasti purettava, tämä vaatii huomattavan paljon taloudellista panostusta lisäresursseihin kunnilta ja valtiolta.Ikäihmiset ovat olleet lähes eristyksissä koko koronan ajan. Yksinäisyys ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet myös heillä. Rokotusten myötä ja yhteiskunnan hiljaa avautuessa meidän tulee huolehtia erityisen hyvin heistä, jotka eniten ovat joutuneet luopumaan armottoman viruksen jyllätessä.
Hallitus on sopinut tällä viikolla kehysriihen sisällöstä. Kehysriihi antaa riittävät edellytykset etenkin vuosille 2022 ja 2023, jotta voimme hoitaa koronakriisin jälkihoidon ja minimoida siitä aiheutuvat haitat. Koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluista ei leikata. Se on vastuullinen linja koronakriisin keskellä. Hallitus ei myöskään heikennä työttömyysturvaa. Sen sijaan panostetaan työkykyyn, jatkuvaan oppimiseen, työvoimapalveluihin ja työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseen.
Sisäinen taistelu vallasta johti yhteiskunnan hajoamiseen vuoden 1917 aikana. Suurimpana syynä työolojen ja paikallisdemokratian ongelmat, muun muassa työaikalainsäädäntö sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puuttuminen kunnallisvaaleissa. Suomen kansa oli jakautunut kahtia taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti.
Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet pitkäkestoiset. Kuten kansojen sisäisissä taisteluissa yleensä käy sodan aikana ja erityisesti sen jälkeen, esiintyi perusteetonta ja raakaa terroria.Sotatoimien jälkeen punaisten tai punaisiksi epäiltyjen vangitseminen ja teloittaminen jatkui laajamittaisesti ja erityisen raa´alla tavalla.Kaikkiaan sisällissota vaati n. 38 000 uhria, näistä n.27 000 punaisia. Punaisia kuoli eniten teloituksissa sodassa ja sen jälkeen, sekä vankileireillä nälkään ja tauteihin.
Lahdessa sijaitsi Hennalan vankileiri, jossa punakaartin naiskaarteihin liittyneitä naisia joutui systemaattisen joukkomurhan kohteeksi. Leirillä teloitettiin laittomasti yli 200 naista, jotka tutkijatohtori Marjo Liukkosen mukaan valittiin kohteeksi rodunjalostuksellisista syistä.Vankien joukossa pidettiin myös sotaa pakoon lähteneitä pakolaisnaisia lapsineen. Liukkosen mukaan leirillä oli 289 alle 15vuotiasta lasta.Hennalan tapahtumat olivat niin kiusallisia sodan voittaneiden kannalta, että historia ei kerro tarinaa ennen vuotta 2018, jolloin Liukkonen julkaisi väitöskirjansa Hennalan tapahtumista.Toijalassa sijaitsi myös punaisten vankileiri, jossa touko-kesäkuussa 1917 oli 576 vankia. Heistä teloitettiin n. 400, heidän viimeinen lepopaikkansa on tämä Riihiniemen vainio.
Me vasemmistossa uskomme sopimusyhteiskuntaan. Sopimalla tätä maata on rakennettu jo useiden vuosikymmenien ajan. Historiaan tukeutuen me haluamme, että sopimisen tiellä pysytään jatkossakin.
Askeleen sopimusyhteiskunnan murentamisesta otti teknologiateollisuus ja metsäteollisuus ilmoittamalla uudenlaisista toimintamalleista. Toimintamalleista, jossa metsäteollisuus ei enää neuvottele valtakunnallisia työehtosopimuksia vaan työehtosopimukset solmitaan yrityskohtaisesti. Teknologiateollisuus taas ilmoitti, että he siirtävät valtakunnalliset tes-neuvottelut perustamalleen uudelle yhdistykselle ja keskittyvät itse vain paikalliseen sopimiseen. Molemmat työnantajajärjestöt ilmoittivat syyksi tarpeen paikallisen sopimisen lisäämisestä. Todellisia tarkoitusperiä voimme vain arvailla… Epäilen, että taustalla on koko ay-liikkeen murentaminen, yleissitovuuden poistaminen ja työnantajan direktio-vallan lisääminen. Vaarana on tulevana syksynä todellinen sekasorto, mikäli yleissitovia valtakunnallisia työehtoja ei saada sovittua. Ilman niitä työntekijöiden työehdot tulevat todennäköisesti heikkenemään huomattavasti.
Yleissitovuus on perälauta ja vakuutus oikeudenmukaisista työehdoista.Työnantajien etujärjestöt painostavat voimakkaasti siirtymään paikalliseen sopimiseen, kertomatta mitä se todellisuudessa tarkoittaa.Se tarkoittaa pahimmillaan sitä, että enää ei makseta arkipyhäkorvauksia, ei ylityökorvauksia ja esim. sairausajan korvaukset heikkenevät huomattavasti.
Kauniita ovat työnantajajärjestöjen sanat, joiden mukaan tarkoitus ei ole heikentää työehtoja. Kysymys kuuluukin, mitkä ovat ne asiat, joista pitäisi päästä sopimaan toisin. Mitä asioita työnantajat eivät ole voineet sopia tähänkin mennessä paikallisesti? Paitsi työehtoja heikentäviä asioita.
Ammattiliitot ovat olleet eturintamassa taistelemassa meille työtätekeville reilut ja tasapuoliset työolot.Ammattiyhdistysliikettä leimataan monessa yhteydessä vanhanaikaiseksi, jopa edistyksen jarruksi.Emme vastusta asioiden ja toimintatapojen uudistamista, kun siihen on järkevät ja yhteistyötä tukevat perusteet. Toimivien, etujamme puolustavien järjestelmien purkua emme hyväksy. Järjestelmät takaavat myös sopimiseen perustuvan työrauhan kattavasti ja oikeudenmukaisesti.
Työnantaja on aina kuitenkin vahvempi ja voimakkaampi osapuoli. Näyttää siltä, että Työntekijöiltä halutaan riistää se ainoa tuki, joka heillä on. Oikeus järjestäytyä ammattiyhdistysliikkeeksi ja vapaus valita omat edustajansa neuvotteluihin eli luottamusmiehet. Paikallista sopimista on ollut jo vuosikymmeniä. Miksi siis romuttaa jo olemassa oleva ja toimivaksi todettu malli.
Osa keskustelijoista kokee oikeudekseen saada loukata ja uhkailla toisiaihmisiä. Toiset jopa väittävät vihapuhetta kansalaisvelvollisuudeksi. Vedotaan sananvapauteen ja että sen varjolla voi sanoa mitä vain. Kyllä, niin voikin mutta Ei, sananvapaus ei tarkoita, että mitä vain saa sanoa ilman vastuuta sanomisistaan
Nykypolitiikan repivä luonne on kaukana sopimusyhteiskunnasta ja -kulttuurista. Vastakkainasettelu näytti jo jokunen vuosi sitten olevan menneisyyttä. Nyt joudumme toteamaan, että se on palaamassa, osin jopa palannutkin jo. Esim. maahanmuuttopolitiikassa harvoin keskustellaan ongelmista tai niiden ratkaisemisesta vaan usein asetetaan vastakkain maahanmuuttaja ja suomalainen, joiden välille halutaan priorisointia, miten turva ja hoiva jaetaan.
Haluamme varmistaa, ettemme joudu v. 1917 tilanteeseen uudestaanEmme saa hyväksyä minkäänlaista vihapuhetta, sortoa tai kaltoinkohtelua kenenkään toimesta. Kohdistuu se sitten sukupuolivähemmistöihin, poliittisiin mielipiteisiin, maahanmuuttajiin tai keneen tahansa ihmiseen tai ihmisryhmään.
Kesäkuulla pidettävissä kuntavaaleissa me vasemmistolaiset haemme valtakirjaa toimia Akaan kaupungin kehittämistyössä , asukkaiden hyvän elämän turvaamiseksi.Haluamme turvata laadukkaalla varhaiskasvatuksella, koulutuksella ja sivistyksellä tasa-arvoa ja hyvinvointia.
Haluamme tukea, hoitoa ja hoivaa jokaiselle, turvaamalla riittävät ja toimivat julkiset palvelut.
Haluamme kaikille elinvoimaisen ja reilun kunnan, vastuullisen työnantajan, jossa työntekijöiden osallisuus on vahvaa ja jossa palveluiden ostoissa huomioidaan hinnan lisäksi ympäristökysymykset.
Haluamme hyvinvointia taiteesta, liikunnasta ja sivistyksestä. Kaupungin tulee tukea kulttuuriyhdistyksiä, liikuntaseuroja ja vapaata sivistystyötä.
Haluamme elää yhteiskunnassa, jossa tasa-arvo toteutuu työelämässä, koulutuksessa, terveydenhuollossa, sosiaaliturvassa ja kaikessa muussa toiminnassamme. Haluamme elää yhteiskunnassa, jossa ihmisen arvo on jakamaton, yhtäläinen yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
Lopuksi haluan toivottaa kaikille Turvallista ja Hyvää Vappua!